Marimekko on yksi laajimmin kansainvälistä menestystä saavuttaneista Suomalaisista yrityksistä.
Maastamme ei varmasti löydy kovinkaan monta henkilöä joka ei tunnistaisi yhtiön värikkäitä kankaita, ja firma on tehnyt yhteistyötä myös useiden kansainvälisten tahojen kanssa, viimeisimpänä suosittu kokoelma Japanilaiselle Uniqlo merkille. Marimekon liikkeitä on lisensoitu ympäri maailman, Lontoosta Los Angelesiin. Marimekon persoonallinen tyyli on pysynyt linjassaan kautta vuosien, ja esimerkiksi unikko kuviota on tuotettu yhtiön alkuajoista tähän päivään saakka.
Menestyksen vuodet
Marimekon perustaja Armi Ratia syntyi Laatokan Karjalassa vuonna 1935. Hän kouluttautui taideteollisessa keskuskoulussa tekstiilisuunnittelijaksi, jonka jälkeen hän pyöritti tekstiili kutomoa Viipurissa ennen sodan alkua. Sodan sytyttyä Armi muutti tuhansien muiden karjalaisten tavoin Suomeen. Hän oli avioitunut yrittäjä Viljo Ratiaan vuonna 1935, ja pariskunta päätyi Helsinkiin, jossa Armi teki töitä puolustusministeriössä. Sodan jälkeen Armi siirtyi töihin Viljon ostamaan Printex tekstiilialan yritykseen. Printex erikoistui vahakankaiden valmistukseen, mutta laajensi myöhemmin toimintaansa myös muodikkaiden kuosien ja vaatteiden valmistukseen, Armilla oli tässä alan valtauksessa suuri rooli ja hän aloitti Marimekko Oy:n yhdessä vaatesuunnittelija Riitta Immosen kanssa. Tarkoituksena oli suunnitella rohkeita printtejä ja vaatteita Printexin myytäväksi. Veijo Ratia näki nopeasti uuden yrityksen arvon, ja lunasti Immosen osakkaat vaimolleen, tehden tästä Marimekon valta osakkaan. Printex päätyi konkurssiin vuonna 1953, mutta Armi Ratia jatkoi tämän konkurssipesän, sekä Marimekon toimintaa. Printex jatkoi toimintaa lähinnä Marimekon tehtaana, ja Armi etsi yhtiölleen yhä rohkeampia tekstiilisuunnittelijoita modernisoimaan tuotantoa. Marimekon kankaiden tyyli oli alusta saakka hyvin graaffista, ja yhtiön suunnittelemat mekot saivat muotonsa näihin nojaten. Marimekon alkuaikoina yhtiön ilmeestä vastasivat paljolti suunnittelijat Vuokko Nurmesniemi ja Maija Isola.
Marimekon suunnitelmat saivat aikaista tunnustusta, ja heidät kutsuttiin esiintymään Milanon triennaalin muotinäytökseen 1957. Näytös valitettavasti peruttiin, mutta yhtiön suunnittelemat kankaat olivat herättäneet muotimaailmassa huomiota, ja läheisen muodikkaan ostoskeskuksen somistuksesta vastaava Giorgio Armani laittoi vaatteita esille myymälässään. Miies tunnetaan sittemmin yhtenä maailman menestyneimmistä muotisuunnittelijoista. Marimekko jatkoi maailmanvalloitusta 60-luvun alussa, ja Amerikan markkinat avautuivat kun Jacqueline Kennedy osti useita firman mekkoja, ja poseerasi niistä yksi päällään Sports Illustrated -lehden kannessa, juuri miehensä presidentinvaalikampanjan aikoina. Marimekko kuosi nousi taiteellisten ja älymystö piirien suosioon ympäri maailman, ja tämä maine on edelleen voimassa.
Laihat vuodet
Armi Ratian luova ja rohkea bisnes mieli oli nostanut Marimekon sen 50-luvun nousujohteiseen suosioon, mutta tämä rohkeus ja visionäärisyys koitui lähes yhtiön tuhoksi. Marimekon ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Ratia oli yrittänyt puskea laajamittaista kansainvälistymisprojektia, Marikylää. Tämän, ja Ratioiden ylenpalttisen henkilökohtaisen elämän kulut, aiheuttivat kattavuuden laskua, ja yhtiö ajautui viimein saneeraukseen 1960-luvun lopulla.
Marimekon pelastajaksi nousi Kansallis-Osake-Pankin, ja vakuutusyhtiö Pohjolan hallituksissa työskennellyt Jaakko Lassila, joka luotsasi firman rahallisesti kuivalle maalle tekemällä suuria saneerauksia. Armi ja Viljo Ratia ajautuivat myös avioeroon 1969, ja Viljo jäi eläkkeelle Marimekon toiminnasta. Armin kallis elämäntyyli kuitenkin rajoitti Marimekon kaupallista menestystä, mitä enemmän yhtiö tuotti, sitä loisteliaammin Ratia eli. Armi Ratia jäi eläkkeelle Marimekon johdosta vuonna 1976, antaen ohjat pojalleen Ristomatti Ratialle. Armi kuoli kolme vuotta myöhemmin, ja valtaosa yhtiön osakkeista päätyi Armin ja Viljon kolmen lapsen käsiin. Osakkeet myytiin vuonna 1985 Amer -yhtiölle, joka ei kuitenkaan kyennyt jatkamaan Marimekon menestystä, ja Kirsti Paakkanen osti lähes konkurssiin ajautuneen yhtiön vuonna 1991, nostaen yhtiön takaisin muotimaailman huipulle. Jos yhtiön kompastuskivenä oli toiminut kansainvälistymisen unelma, tästä tuli myöhemmin myös sen pelastus. Kirsti Paakkanen päätyi lisensoimaan Marimekon kuoseja eri brändien käyttöön, ja yhtiön liikkeitä franchise tuotteina ympäri maailmaa. Tämä johti kannattavuuden nousuun, ja yhtiön pörssi listautumiseen 1999.